Tilan esittely

Haapamäen Tila sijaitsee Pukaranjärven rantamaisemissa Konneveden Pukaran kylällä, Keski-Suomessa. Konneveden keskustasta tilalle on matkaa 10 km, Jyväskylästä 65 km.

Tilan lampaat

Haapamäen tilalla kasvatetaan Suomen alkuperäisrotuja, Suomenlammasta ja Kainuunharmasta. Tilan pellot ovat olleet luonnonmukaisessa viljelyssä eli luomussa vuodesta 2011 ja lampaat vuodesta 2012 asti. Haapamäen tila on oikeutettu käyttämään EU:n luomutunnusta, Eurolehteä kaikissa lihatuotteissa. Valvovana viranomaisena toimii Keski-Suomen Ely-keskus (FI-EKO-110), Haapamäen tilan luomutuottajanumero on FI-EKO-110-203693.

Tilan muut palvelut

Haapamäen tilalla arvostetaan kotimaisuutta, lähiruokaa ja luomua. Tilan arjessa kotimaisuus näkyy koneissa ja laitteissa, työvoimassa sekä alkuperäisroduissa. Lampaammekin syövät lähellä tuotettua ravintoa, joka on myös tottakai luomua. Pelloillamme ei käytetä keinotekoisia lannoitteita eikä muita ympäristöä ja luontoa kuormittavia torjunta-aineita.Tilan elinkeinoihin kuuluu Suomenlampaiden kasvatuksen lisäksi myös lomamökkien vuokrausta ja metsätaloutta. Haapamäen tila on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n ja Suomen Lammasyhdistys ry:n jäsen.

Kuvitettu tarina tilan historiasta

  • kuva41904

    Emilia ja Kalle hytönen ostavat Kiviharju-nimisen tilan Konneveden Pukaran kylältä. Tila tunnetaan paikallisten ihmisten kesken paremmin nimellä Uusitalo.

  • kuva11925

    Emilian ja Kallen poika Kalle Eemeli Hytönen ostaa naapuritilan, Haapamäen tilan. Tialla ei ole asutusta vaan viljeltiin peltoja ja harjoitettiin metsätaloutta.

  • kuva2(1964)1965

    Haapamäen tila siirtyy Kalle Eemelin pojalle, Matti Hytöselle. Matin veli Väinö Hytönen jää Kiviharjun tilalle. Myös Matti asuu kuitenkin Kiviharjussa, jossa harjoitetaan karjataloutta, sekä 60- ja 70-luvun alussa lammastaloutta. Haapamäen tilan peltoja viljellään kiviharjun eläimille.

  • kuva31970

    Kiviharju oli Suomenlampaan jalostuslampola, kunnes 70-luvulla keskityttiin lypsykarjan pitoon. Tilallisina toimi Väinö ja hänen puolisonsa Eeva Hytönen.

  • ekamökki1979-1981

    Matti rakennuttaa Haapamäen tilalle kolme vuokrattavaa lomamökkiä. Tästä tilan nykyinenkin lomamökkien vuokraustoiminta saa alkunsa. Tilalla kasvatetaan myös kuusentaimia.

  • 1995

    Väinö Hytösen tytär, Haapamäen tilan nykyinen lampuri Liisa Hytönen muuttaa takaisin kotipaikalleen, Kiviharjun tilalle.

  • 111996

    Liisa vuokraa Matin omistuksessa olevalta Haapamäen tilalta pellot. Liisa kasvattaa Suomenhevosia ja lampaita kiviharjun tilalla.

  • taimet1998

    Liisa rakennuttaa Haapamäen tilalle kasvihuoneen, jossa kasvatetaan kuusen pottitaimia. Pottitaimet myydään pääosin metsänhoitoyhdistyksille.

  • hevonen11999

    Haapamäen tilalla aloitetaan maatalousrakennusten rakentaminen. Tilalla kasvatetaan eri sukuisia Suomenhevosia sekä jonkin verran Suomenlampaita.

  • 1072005

    Haapamäen tilalla tehdään sukupolvenvaihdos, jossa tila siirtyy Matti Hytöseltä kokonaan Liisa Hytöselle.

  • talos2007

    Haapamäen tilalle rakennetaan uusi päärakennus, jossa tilan 3. sukupolven lampuri Liisa perheineen asuu edelleen.

  • 22010

    Haapamäen tilan päätoiminen lammastalous saa alkunsa. Tilalle ostetaan 35 uuhikaritsaa ja kaksi pässiä.

  • luomupelto2011

    Haapamäen tilan pellot saavat luomu-statuksen ja samalla kuusen pottitaimien kasvatuksesta ja myynnistä luovutaan lammastalouden saadessa tilalla suuremman roolin.

  • eu_organic_logo_colour_rgb2012

    Haapamäen tilan lampaat saavat luomu-statuksen.

  • pellonraivaus2014

    Tilan peltopinta-alaa kasvatetaan raivaamalla metsää ja lampolan laajennusta aloitetaan.

  • haapamaentila-logo-vaaka2014

    Tilalle luodaan uusi graafinen ulkoasu, logo sekä kotisivut tilan esittelyä ja suoramyyntiä varten.